Vuonna 2022 loppuneen Yleisradion Mahadura & Özberkan - ohjelmassa edelleen ajankohtaisia ajatuksia monikielisyydestä

Yleisradion Mahadura & Özberkan - ohjelma (2020-2022) käsitteli monipuolisesti suomalaisuuden monikielisyyttä ja sen tuomia haasteita. Monet ohjelman jaksot ovat edelleen ajankohtaisia. Ohjelman kaikki jaksot ovat kuunneltavissa osoitteessa: https://areena.yle.fi/podcastit/1-3624466

Lingua Mundin webinaarisarjassa tarkastellaan kielen oppimista monikielisesti

Torstaina 11.4. kello 14.00 starttaa Lingua Mundin kielen oppimista ja suomen kielen saloja tarkasteleva webinaarisarja. 

Ensimmäisen vieraana kuullaan runoilija Raisa Marjamäkeä. Toukokuussa (23.5. kello 14.00) vuorossa on kirjailija Alexandra Salmela. Webinaarin haastattelijana toimii Mari Laakso-Suutari. 

Webinaari ei vaadi ennakkoilmoittautumista. 

Webinaariin voi osallistua osoitteessa link.otavia.fi/webinaarit. Webinaarista tulee myös tallenne.

Tietoa kevään puhujista

Mari Laakso-Suutari kieliä ja kommunikaatiota rakastava kieltenopettaja.

Marin äidinkieleni on suomi, jonka lisäksi hän käyttää sujuvasti englantia, ruotsia, ranskaa, espanjaa, italiaa ja suomalaista viittomakieltä. Mari tulee toimeen myös saksan kielellä ja osaa jonkin verran latinaa, viroa, kiinaa venäjää ja kreikkaa. Seuraavaksi hän aikoo aloittaa portugalin alkeet.


Raisa Marjamäki (s.1987) on käsillään ajatteleva runoilija, suomentaja ja kustannustoimittaja. Hän on valmistunut maisteriksi skotlantilaisesta St Andrews’in yliopistosta, jossa hän opiskeli runoutta Don Patersonin ohjauksessa. Hän on opettanut kirjoittamista mm. Jyväskylän Avoimessa yliopistossa ja Oriveden opistolla.

Alexandra Salmela on Tsekkoslovakian Bratislavassa syntynyt kirjailija ja kääntäjä. Koulutukseltaan Alexandra on dramaturgi. Tällä hetkellä Alexandra asuu Tampereella. Alexandran äidinkieleni on slovakki, jonka lisäksi hän puhuu suomea ja englantia sujuvasti, italiaa auttavasti, saksaa huonosti ja tšekkiä tarvittaessa. Hän on opiskellut myös ranskaa (kolmesti), venäjää, puolaa, portugalia, viroa ja ruotsia.

Kesätauon jälkeen Lingua mundin kohtaamiset jatkuvat elokuusta vuoden lopulle.

Alexandra Salmela ja ulkopuolisuus kielessä

 

Alexandra Salmela kertoo vuoden Parnasso-lehden haastattelussa ulkopuolisuudesta kielessä. Ulkopuolisuus ei ole  negatiivista vaan se mahdollistaa ajattelemisen toisin. Slovakialainen Salmela on kirjoittanut romaaneja sekä suomeksi että slovakiaksi. Hänen esikoisteoksensa 27 eli kuolema tekee taiteilijan ilmestyi vuonna 2010. 

Salmela kertoo haastattelussa, että hän nauttii siitä, kun tekstiä rikotaan ja se “ottaa oman tilansa.”  Rikkominen on mahdollista silloin, kun kirjoittajalla on ulkopuolinen suhde kieleen. Salmela muutti Suomeen vuonna 2007. Sitä ennen hän oli jo opiskellut suomen kieltä Prahan Kaarlen yliopistossa. 

Salmela on asunut Suomessa yli kaksi vuosikymmentä. Silti hän suhtautuu edelleen kieleen ulkopuolisena. Hän kertoo siitä, miten huomaa kielessä asioita, joihin Suomessa syntyneet eivät välttämättä kiinnitetä huomiota. Hän kertoo esimerkiksi muualta Suomeen muuttaneesta ystävästään, joka lukee Avotakka-lehden itsepäisesti Avotaakaksi. 

Kielen pirstaloitumisen ja rikkomisen lisäksi Salmelaa kiinnostaa kielen menettämisen piirteet. Häntä kiinnostavat väärinymmärrykset, joita väistämättä tapahtuu, kun opiskellaan uutta kieltä. Hän muistuttaa siitä, miten oma mieliala vaikuttaa kielen osaamisen tasoon. Eri päivinä suhde vieraaseen kieleen on erilainen. Myös kulloinenkin tarve vaikuttaa siihen, mitä vieraasta kielestä poimii. Salmela käyttää esimerkkinä nälkää ja sitä, miten nälkäisenä tekstistä erottuvat ruokalajeja koskevat sanat.

Monik ry parantaa maahanmuuttajataustaisten mahdollisuuksia menestyä Suomessa

 

Lingua mundin kävi tutustumassa tiistaina 3.10. Helsingin Itäkeskuksessa toimivan Monik ry:n tiloihin. Oppaana toimi Lingua Mundissa vaikuttava Mahmoud Mare, Monik ry:n pedagoginen koordinaattori. 

Monik ry on maahanmuuttajanuorten perustama kansalaisjärjestö. Järjestön tavoitteena on parantaa maahanmuuttajataustaisten mahdollisuuksia menestyä Suomessa sekä lisätä mielekästä vuorovaikutusta eri kansalaisryhmien välillä.

Monik ry:n tärkein toimintamuoto on lähi- ja etäopintoja yhdistän AVO-mallin periaatteilla toimiva Opintopiste. AVO (avustettu oppiminen) on Monik ry:n ja Otavian kehittämä uusi peruskouluopiskelun malli, jossa suoritetaan peruskoulun päättövaiheen opinnot verkossa osana opiskeluryhmää, jota johtaa samaa äidinkieltä puhuva lähitukihenkilö. 

Malliin osallistuminen ei vaadi aiempia opintoja, vaan kaikki AVO-oppilaat valitaan lähtötasotestin perusteella. Opintojen tavoitteena on saada peruskoulun päättötodistus. Opintojen suorittamisen ihanneaika on kaksi vuotta ja opiskeluryhmä kokoontuu Itäkeskuksessa maanantaina, tiistaina ja keskiviikkona. Torstaisin ja perjantaisin järjestetään etäopiskelua.

Syksyn kansallisissa dialogeissa teemana on yksin ja yhdessä

Kansallisten dialogien syksyn 2023 keskustelun aiheeksi on valittu ”Yhdessä ja yksin”. Aihe herätti keskustelua myös Kansallisten dialogien vakiojärjestäjien tapaamisessa 24.8.2023. Paikalle oli saapunut runsas kattaus kansalaisjärjestöjä, kirjastoja ja oppilaitoksia. 

Tapaamisessa yksin ja yhdessä - teema koettiin innostavaksi, mutta haastavaksi. Keskusteluissa aihetta lähestyttiin niin yhteiskunnan, yksilön kuin kielen ja käsitteiden näkökulmasta. Erityisen haastavaksi teema koettiin monikielisissä dialogeissa. Yksin ja yhdessä ovat käsitteinä kulttuurisidonnaisia, eikä niitä ole helppo kääntää. Toisaalta juuri termien kulttuurisidonnaisuus voi olla mielenkiintoinen lähtökohta dialogille. 

Mikäli kansallisen dialogin järjestämien kiinnostaa, syksyn keskustelupäivät ovat 10. lokakuuta ja 30. marraskuuta. Keskustelun järjestäjiksi ovat tervetulleita ilmoittautumaan kaikki organisaatiot ja yhteisöt. Tavoitteena on, että keskustelun järjestämisestä on hyötyä keskustelunjärjestäjän omalle toiminnalle tai organisaatiolle esimerkiksi uuden tiedon ja ideoiden muodossa. Keskustelujen järjestäjille tarjotaan perehdytystä ja tukea keskustelijoiden kutsuprosessissa. Keskustelupäiviin voi ilmoittautua Kansallisten dialogien verkkosivuilla.

Onko koululaisten kielellinen osaaminen eriytynyt?

 

Nykykoululaisten kielellinen todellisuus vastaa harvoin enää heidän opettajiensa lapsuuden tai nuoruuden kielellistä todellisuutta. Facebookissa opettaja Mikko Jordan kirjoittaa, että hänelle umpisuomalaisena, peräkylässä asuvana kielitietoisen opettamisen merkitys on auennut vasta vähitellen.

Kielitietoisuutta pohtii myös luokanopettaja Ville Teittinen Tuula Kärjen artikkelissa. Artikkeli on osa KU-julkaisun työn muuttumisesta koskevaa sarjaa ja on kokonaisuudessa luettavissa
täältä. 

Äidinkielenä monikielisyys

 x

Yhä harvemman suomalaisen ainoa äidinkieli on suomi. Väestötietojärjestelmään on mahdollista kirjata kunkin kansalaisen kohdalta vain yksi äidinkieli. Useamman äidinkielen rekisteröiminen - kansalaisaloite kerää nimiä useamman äidinkielen kirjaamiseksi väestöjärjestelmään.  Usean äidinkielen rekisteröinti mahdollistaisi niin parempien monikielisten palvelujen suunnittelun että edistäisi perheessä käytettyjen kielten tasa-arvoa. Lisää tietoa  https://monikielinen.fi .