Maria Elonheimo haastatteli dosentti Janne Saarikiveä 24.5.2023 Yleisradion Brysselin kone -puheohjelmassa EU:n kielipolitiikasta ja erityisesti siitä, miksi englannin käyttö yleiskielenä on ongelmallista. Ohjelma on kuunneltavissa Yle Areenassa osoitteessa https://areena.yle.fi/podcastit/1-65468161 . Seuraavassa blogitekstiin on kerätty muutamia nostoja Saarikiven haastattelusta.
Kielten hierarkiasta kielten verkostomaiseen ajatteluun
Saarikivi toivoo, että EU pyrkisi edistämään monikielisyyttä. EU:n kielet voidaan jakaa kolmeen pääkieliryhmään. Ideaalitilanteessa Saarikiven verkostomaisessa kielen oppimismallissa jokainen oppisi yhden kielen jokaisesta ryhmästä sen sijaan, että pyrittäisiin aina kommunikoimaan englanniksi. Hän ei pidä ajattelusta, jossa kaikkien pitää osata jotakin tiettyä kieltä. Hänen mukaansa hedelmällisempää on siirtyä verkostomaiseen ajatteluun, jossa eri ihmiset osaavat eri kieliä.
Yksi yhteinen tuottaa yksinkertaistamista
Saarikivi muistuttaa yhden yhteisen kielen ongelmista. Hän muistuttaa, että ensimmäinen yhteinen kieli eli lingua franca syntyi kauppakieleksi eli kieleksi, jossa “yksinkertaisista asioista pitää puhua pikkuisen.” Tieteessä ei hänen mukaansa kuitenkaan ole tarkoitus puhua “yksinkertaisista asioista pikkuisen” vaan asioista, jotka ovat kaikkea muuta kuin yksinkertaisia. Moninaisten ja monitahoisten asioiden selvittämisessä yksi yhteinen kieli ei tavoita nyansseja ja moninaisuutta.
Kielten opettaminen pitäisi aloittaa varhain
Miten sitten siirrytään yksikielisyydestä monikielisyyteen? Saarikiven mukaan kielten opiskelu pitäisi aloittaa mahdollisimman varhain. Hänen mukaansa on tärkeää, että alusta lähtien lapsia ohjataan valitsemaan eri kieliä. Hän ei usko malleihin, joissa kaikkien ihmisten pitää osata samoja asioita. Hän toivoo, että englannin ja ruotsin sijaan pyrittäisiin ottamaan kaikki maailman kielet haltuun. Kaikkien ei tarvitse osata kaikkea, mutta jokaisen pitää osata jotain.
Tekoäly muuttaa kielten opiskelua
Tekoälyn käännösohjelmien Saarikivi suhtautuu varovaisen optimisesti. Hänen pelkonsa on se, että käännösohjelmien käyttö johtaa siihen, että ryhdymme tuottamaan “helposti kääntyviä tekstejä.” Käännösohjelmilla on vaikea tavoittaa esimerkiksi murteita tai vaikeita kielikuvia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti